Pienet yritykset kaipaavat apua markkinoinnissa

Kari Salmela - 7.1.2010 - 13:11:46

Pienissä yrityksissä ollaan hyvin asiakassuuntautuneita, mutta markkinointia tarkastellaan usein kapeasti vain myynnin näkökulmasta. Kauppatieteiden lisensiaatti Helen Reijosen väitöstutkimus selvitti pk-yritysten markkinointiosaamista Pohjois-Karjalassa.
- Alle kymmenen työntekijän mikroyrityksissä markkinointia pidettiin vähemmän olennaisena osana yritystoimintaa, sanoo Reijonen.

Pohjoiskarjalaisissa pk-yrityksissä tärkeänä taloudellisena mittarina pidettiin riittävää toimeentuloa, jonka saavuttamisen jälkeen kasvua ei useinkaan enää aktiivisesti tavoitella. Muita taloudellisia mittareita tärkeämpinä tavoitteina ja siten menestysmittareina tutkimuksessa korostuivat työtyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja hyvä elämän laatu, kirjoittaa kauppatieteen lisensiaatti Helen Reijonen markkinoinnin alaan kuuluvassa väitöskirjassaan.

Reijonen tutki pohjoiskarjalaisia pk-yrityksiä, jotka työllistivät alle 250 työntekijää. Näkemykset, joita Reijonen kokosi, vastannevat hyvin näkemyksiä, joita tulee esiin missä tahansa Suomen maaseudulla. Tutkimus keskittyi viiteen toimialaan Mukana mm. kampaamo-alan yrityksiä, kiinteistövuokraus- ja asiantuntijapalveluita tarjoavia yrityksiä sekä isomman kokoluokan yrityksiä.

Markkinointi on tiedottamista ja myynnin edistämistä. Pienyrityksissä ei myöskään herkästi törmää sanaan ”brändäys”.
- Käsityöläisillä sitä ehkä jonkin verran on, koska heille on tärkeää saada oma tuotemerkki esille.

Tutkimuksessa havaittiin, että pk-yrityksissä lähestytään markkinointia hyvin käytännönläheisesti.

Pohjoiskarjalaisissa pk-yrityksissä tärkeänä taloudellisena mittarina pidettiin riittävää toimeentuloa, jonka saavuttamisen jälkeen kasvua ei useinkaan enää aktiivisesti tavoitella. Muita taloudellisia mittareita tärkeämpinä tavoitteina ja siten menestysmittareina tutkimuksessa korostuivat työtyytyväisyys, asiakastyytyväisyys ja hyvä elämän laatu.

Pienyrittäjä, tai taloustieteen terminologialla mikroyrittäjä, on yrittäjä yleensä olosuhteiden pakosta. Jos oman ammatin työtä ei ole seutukunnalla tarjolla tai ammatti on niin spesifinen, ettei ”verokirjatyötä” ole lainkaan tarjolla, on ainoana vaihtoehtona usein yrityksen perustaminen.

- Tärkeimpiä perusteluita oman yrityksen perustamisessa oli että haluttiin olla oman itsensä pomo, tiivistää Reijonen.

PK-yritysten kirjo on laaja. Yli 99 prosenttia Suomen yrityskannasta luokitellaan pk-yrityksiksi. Niissä on mukana 200 työntekijän yrityksiä ja yhden hengen yrityksiä.

- On selvää, että näitä verrattaessa yritysten strategiat ja kasvusuunnitelmat ovat hyvin eri tavalla tehtyjä, huomauttaa Reijonen.

Suomessa käsitteen pk-sektori sateenvarjon alle kuuluu kahden aivan eri kokoluokan yrityksiä. Niinpä käsite sekoittaa mielikuvaa pk-sektorista. Reijonen pitäisi hyvänä, jos 0-9 ihmistä työllistävän mikroyritysten kuvaa voitaisiin selkeyttää.
- Olisi hyvä jos terminologiassa voitaisiin tarkentaa minkä kokoisesta yrityksestä puhutaan, sanoo Reijonen.

Kesto 12'29"

Haastateltavana:

• KTL, yliassistentti Helen Reijonen, Itä-Suomen yliopisto