Kuopion yliopiston ympäristötieteen laitoksen biogeokemian tutkimusryhmän tutkija Jari Huttunen on saanut hallitustenväliseltä ilmastonmuutospaneelilta (IPCC) diplomin osallisuudestaan IPCC:n vuoden 2007 Nobelin rauhanpalkintoon.
IPCC:n tehtävänä on koota kansainvälisen asiantuntijajoukon voimin arviointiraportteja ilmastonmuutoksesta ja ohjeistoja kansallisten kasvihuonekaasupäästöjen arvioimiseksi.
Jari Huttunen on tutkimuksissaan paneutunut tekojärvien kasvihuonekaasupäästöihin. Hän kirjoitti IPCC:n vuonna 2006 julkaisemaan ohjeistoraporttiin tekojärvien ja luonnonjärvien kasvihuonetaseista. Tekojärvien kasvihuonekaasupäästöjen tutkimus käynnistyi Kuopion yliopistossa 1990-luvun puolivälissä.
Jari Huttunen tutkii varsinaisesti ruokohelven hiilitaseita Kuopion yliopistossa, mutta valmistelee parhaillaan väitöskirjaa tekojärvistä. Väitöskirja valmistuu syksyllä 2008. Tekojärvien metaani- ja hiilidioksidipäästöjen tutkijoita on maailmassa vähän.
Tekojärvien globaaleja ilmastovaikutuksia ei vielä juurikaan tunneta, koska tekojärvien tarkkaa pinta-alaa maapallolla ei tiedetä. Tekojärvien luokitteluunkaan ei ole yhtenäisiä perusteita. Kuitenkin esimerkiksi niiden metaanipäästöjen osuus kaikista ihmisen aiheuttamista metaanipäästöistä on arvioitu varsin suuriksi, Jari Huttunen kertoo.
Tällä hetkellä tekojärviä ei ole pakollista laskea mukaan kansallisiin kasvihuonekaasutaseisiin.
Tekojärvien päästöt vaihtelevat vuodesta toiseen muun muassa sään vaihteluiden mukana.
Tekoaltaat ja -järvet liittyvät paljolti vesivoimaan ja sähköntuotantoon. Brasilian sähköntuotannosta 80 % tuotetaan vesivoimalla, josta osa tulee tekojärvistä, samoin Norjassa vesivoima on tärkeä sähköntuotannon kannalta.
Suomen tekoaltaat Lokka ja Porttipahta ovat pinta-alaltaan suuria, mutta tekoaltaiden kokonaispinta-ala Suomessa on pieni. Lokka on pinta-alaltaan läntisen Euroopan suurin. Jos Vuotoksen allas päätetään rakentaa, olisi se pinta-alaltaan Lokan ja Porttipahdan väliltä.
Haastateltavana:
Kiirastorstai
24.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Aspekti 20.3.2016
20.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Taidevartti: Unto Pusa – Lapsia aidalla
22.3.2016
Sammakot ja käärmeet kirkonmäellä
17.3.2016
Kiirastorstai
24.3.2016
Teema: Painonhallinta ja laihduttaminen
24.4.2014
Ihmisen ikävä toisen luo
26.2.2016
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Kimmo Salvén
Lisätietoja voi kysellä esimerkiksi tuossa videolla esiintyvältä Petteri Kalliolta Aducatesta...
Näytä kommentti
Aivot ovat tietotyöläisen tärkein työkalu
Nimi: Jorma Väisänen (vieras)
Kuuntelin Yle- areenasta Aspekti- lähetyksen, jossa puhuttiin Tuloksellista tietotyötä- hankkeesta...
Näytä kommentti
Mikä sotessa maksaa?
Nimi: Nimetön (vieras)
vaikutti hyvältä!
saako materiaalin terveysalan tuttavilleni?
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Kimmo Salvén
Hei!
Kyseessä on suora MP3-linkki, jonka kanssa ei pitäisi sinänsä olla ongelmia, vrt. tilanteissa...
Näytä kommentti
Ihmisen ikävä toisen luo
Nimi: Irmeli Rajala (vieras)
Onko teillä ajatuksia milloin siirtyä käyttämään sivuston koodauksessa HTML5 muotoa, jolloin ääni...
Näytä kommentti
Aspekti: Pääsiäinen on ilon ja valon juhla: 26.03.2016 09.00
26.3.2016
Aspekti: Sammakkokirstu varjeli viljasatoa: 19.03.2016 09.00
19.3.2016
Aspekti: Tehoa tietotyöhön?: 12.03.2016 09.00
12.3.2016
Aspekti: Jumala ja seksi pervoteorian silmin: 05.03.2016 09.00
5.3.2016
Teemana terveys: Miksi astma puhkeaa? (S): 29.02.2016 11.46
29.2.2016
Aspekti: Ihmisen ikävä toisen luo: 27.02.2016 09.00
27.2.2016
Aspekti: Suomi-muoti nousussa maailmalla: 20.02.2016 09.00
20.2.2016
Tiedetuokio: Ilmakehätutkimusta Etelä-Afrikassa: savannipalot viilentävät ilmastoa: 19.02.2016 15.55
19.2.2016
Kirjoita uusi kommentti