Epilepsiatutkijat eri puolilta maailmaa kokoontuivat maaliskuussa 2008 viidensille epilepsiapäiville Kuopioon. Kuopiossa on laajaa epilepsiaosaamista, esimerkiksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa toimii valtakunnallinen epilepsian tutkimukseen ja hoitoon keskittyvä epilepsiakeskus.
Epilepsiatutkimuksessa selvitellään tällä hetkellä muun muassa sairauden periytyvyyden saloja ja epilepsiakirurgia kehittyy nopeasti, kertoo Kuopion yliopistollisen sairaalan epilepsiakeskuksen johtaja, dosentti Reetta Kälviäinen.
Noin yksi prosentti, eli 53 000 suomalaista sairastaa epilepsiaa. Vaikeahoitoista epilepsiaa sairastaa 9 000. Jatkuvaa lääkitystä tarvitsee 36 000 henkilöä. Epilepsia on vaikea ja monimutkainen sairauksien ryhmä. On vaikea ennustaa kuinka todennäköisesti epilepsiaa sairastavan lapsi sairastuu myös epilepsiaan. Tietynlaisten epilepsioiden alttiusgeeni periytyy.
Epilepsiakeskus aikoo lisätä epilepsialeikkausten määrän vuoden 2007 reilusta kahdestakymmenestä neljäänkymmeneen vuonna 2008. Silti liian harvat pääsevät edelleenkään leikkaushoitoon. Valtaosa maamme epilepsiakirurgiasta, ja kaikki aikuisten leikkaukset, tehdään Kuopiossa. Leikkauksia tehdään myös Helsingissä. Kuopion epilepsiakeskukseen tulee potilaita neljän miljoonan asukkaan alueelta.
Professori Frederick Andermann Kanadasta totesi epilepsiapäivien symposiumissa, että epilepsia on yhä kielteistä leimaa kantava sairaus, josta mielellään vaietaan ja joka aiheuttaa väärinkäsityksiä. Epilepsiaa sairastavat ovat usein kehittyneissäkin maissa heikossa asemassa oleva potilasryhmä terveydenhuollossa.
WHO:n mukaan epilepsia on yksi tärkeimmistä vakavista aivosairauksista ja se muodostaa noin prosentin sairauksien globaalista sairaustaakasta. Epilepsian hoitoon käytetyt resurssit ovat taakkaan nähden riittämättömät. Yksi hoidon katve kehittyneissäkin maissa on riittämätön tieto ja pääsy epilepsian kirurgiseen hoitoon.
Yleensä epilepsiakohtaus menee ohi muutamissa minuuteissa. Kohtausta ei pidä yrittää estää, koska silloin voi jopa aiheuttaa henkilölle vammoja. On seurattava ettei kohtauksen saanut vahingoita itseään. Kohtauksen jälkeen henkilö käännetään kylkiasentoon. Jos kohtaus kestää pidempään kuin viisi minuuttia, on hälytettävä paikalle ambulanssi.
Tajunnanhämärryskohtauksen saanut on poissaolevan tuntuinen, vaikka pystyy kävelemään ja toimimaan. Hänenkin toimiaan pitää seurata, ettei hän pääse vahingoittamaan itseään, esimerkiksi liikenteessä olleessaan. Jos kohtaus ei mene ohi viidessä minuutissa, on samoin kutsuttava paikalle apua.
Haastateltavana:
Vaarantavatko sähkömagneettiset kentät terveytemme?
Nimi: Mika (vieras)
Tieteen vastavirrassa uiminen on rankkaa. Vaikka tiede on periaatteessa pitkälti jo omaksutun...
Näytä kommentti
Vaarantavatko sähkömagneettiset kentät terveytemme?
Nimi: Satu Puustinen (vieras)
Osmo Hänninen - ihminen joka uskaltaa olla eri mieltä. Aivan upeaa ja todella hatunnoston paikka....
Näytä kommentti
Tarja Cronberg selvittää tutkimuskeskuksen perustamista Itä-Suomeen
Nimi: Toni (vieras)
Enemmän vaan tämmöistä kehitystä Itä-Suomeen. Täällä olisi taatusti paljon annettavaa...
Näytä kommentti
Kehitysjohtaja Olli Hietanen: Tulevaisuus ja arki
Nimi: Toni (vieras)
Joo, niin oli mielenkiintoinen. etenkin se että pitää katsoa asioita rohkeasti ilman historiaa,...
Näytä kommentti
Kirjailija Sofi Oksanen: Tuhottu historia
Nimi: Jani (vieras)
Kaupungintalo on näille juuri hyvä, keskeinen paikka.
Kiitokset Arkkipiispa Leolle mukavasta...
Näytä kommentti
Kirjoita uusi kommentti