Pitkäaikaiset lämpötilanmittaukset ovat osoittaneet, että maapallon keskilämpötila on kohonnut noin
0,6 astetta viimeisen sadan vuoden aikana.
Lämpeneminen on yhdistetty ilman hiilidioksidipitoisuuden kohoamiseen. Ilmastomallit ennustavat, että lämpeneminen jatkuu tulevaisuudessakin, mutta ennusteiden haarukka on sangen laaja - noin 2-6 astetta vuoteen 2100 mennessä.
Ilmastoennusteiden epävarmuus johtuu toisaalta mallintamiseen liittyvistä tieteellisistä epävarmuuksista ja toisaalta vaihtelevista arvioista siitä, miten hiilidioksidipäästöt kehittyvät tulevaisuudessa. Esitelmässä käsitellään laajemmin näitä epävarmuustekijöitä.
Kasvihuonekaasuista tärkein on vesihöyry. Ilman vesihöyryä maapallon
lämpötila olisi huomattavasti nykyistä alhaisempi.
Professori Laaksonen kertoo seuraavassa kasvihuonekaasuista sekä niiden määrissä tapahtuneista muutoksista esiteolliselta ajalta tähän päivään.
Luotettavina pidettäviä lämpötilamittauksia on tehty viimeisen 100 vuoden ajan. Tänä aikana maapallon keskilämpötila lämpötila on noussut n. 0,6 astetta.
Hiilidioksidin määrä 1800-luvun puolivälistä tähän päivään on noussut hyvin samanaikaisesti lämpötilannousun kanssa.
Ilmastomuutoksen mallintaminen
Ilmastonmuutoksen mallintaminen ei ole helppoa. Jotta mallintamisessa voidaan ennustaa tulevaa, täytyy myös ymmärtää ilmastonmuutoksen historia.
Mallintamiseen liittyy myös paljon epävarmuustekijöitä, jotka voidaan jakaa kahteen pääryhmään: tieteelliset ja yhteiskunnalliset epävarmuudet. Seuraavassa Laaksonen kertoo tieteellisistä epävarmuustekijöistä.
Ilman puhtautta voidaan määrittää hiukkaspitoisuuden avulla. Puhdas ja likainen ilma vaikuttavat eri tavoin pilvien ja sateen muodostumiseen. Likainen ilma muodostaa enemmän pilviä jotka toimivat heijastimena maan ja avaruuden välillä.
Entä mitä ovat yhteiskunnalliset epävarmuustekijät? Suurin epävarmuustekijä on hiilidioksidipäästöissä tapahtuvat muutokset.
Laaksonen esittelee Suomea käsitteleviä skenaarioita vuoteen 2080 saakka. Lämpötilat nousevat vääjäämättä 2-6 astetta, samoin sademäärät ovat kasvamassa.
Myös maailmanlaajuiset ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat merkittäviä. Esimerkiksi arktisen jääpeitteen pinta-ala pienenee huimaa vauhtia. Tällä taas on suuria vaikutuksia merenpinnan nousuun.
Kansainvälisen ilmastopaneelin tuottamassa raportissa todetaan merenpinnan nousevan pahimmassa tapauksessa lähes metrillä vuoteen 2100 mennessä.
Vaikka päästöt saataisiinkin kuriin ja voimakkaaseen laskuun, hiilidioksiidin määrä ilmakehässä pysyy nykytasollaan vielä kauan.
Vaikka ilman lämpötila vakiintuukin kohtalaisen nopeasti, merien lämpötila jatkaa edelleen hidasta lämpenemistään. Tämän vuoksi jäätiköiden sulaminen ei lakkaa vielä pitkään aikaan.
Kuopion yliopisto järjesti 40-vuotisen taipaleensa kunniaksi juhlaseminaarin, joka käsitti neljä Studia Generalia -yleisöluentoa.
Luentojen aihealueiksi nousivat geeniterapia, tieteellinen laskenta, ilmastonmuutos sekä hyvinvointipalvelujen kehittyminen.
Kirjoita uusi kommentti