SITRAn yliasiamies Esko Aho: Suomalaiset - selviytyjäkansaa

Kimmo Salvén - 20.8.2008 - 16:37:00

Arkkipiispalla vieraana on Kuopion kaupungintalolla pidettävä esitelmä- ja keskustelusarja.

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon kutsumina tavataan tunnettuja tieteen, talouselämän, taiteen ja muiden alueiden edustajia. Teemojen käsittelyssä korostuvat eettiset näkökulmat.

Taustayhteisöinä mukana ovat Kuopion kaupunki, Kuopion Yliopistoseura ry ja Karjalan hiippakunnan säätiö.

» Ohjelmasarjan etusivulle

Kevään viimeiseksi vieraaksi saapui SITRAn yliasiamies Esko Aho. Aluksi arkkipiispa esittelee vieraan.

Kesto: 7'21"

Esko Aho puhui suurista maailmalla jylläävistä muutosvoimista, joilla on väkisinkin vaikutusta Suomen kehittymiseen ja pärjäämiseen globaalissa maailmantaloudessa. Nämä muutokset ovat tulleet verrattain nopeasti, esimerkiksi tekninen kehitys niin Suomessa kuin maailmallakin on ollut huippunopeaa - hevosvetoisesta Suomesta on hypätty teknovetoiseen Suomeen sukupolven aikana.

Teknologinen kehitys on sekä mahdollistaja että haaste. Se on voimistanut globalisaatiota ja ruokkinut ilmastomuutosta, joka ei ole enää mikään epävarma ai vain mahdollinen uhka ihmiskunnan tulevaisuudelle. Aho toteaakin, että ilmastomuutoksessa olemme törmänneet vaaraan jonkalaista ei ole ehkä toista, ydinsodan uhan rinnalla.

Kolmanneksi muutosvoimaksi teknologian ja ilmastomuutoksen rinnalle Aho nostaa ikärakenteen muutoksen. Suomen työvoima tulee supistumaan ensimmäistä kertaa teollisen yhteiskunnan aikana. Näiden suurten muutosvoimien lisäksi haasteita löytyy mm. osaamiskilpailussa Aasian kanssa Kiinan ja Intian panostaessa teollistumisen lisäksi yhä voimakkaammin myös korkeatasoiseen koulutukseen.

Miksi Suomi on sitten tähän saakka pärjännyt niin hyvin? Aho hakee vastauksia pohjoismaisesta yhteiskuntamallista, itsenäisten talonpoikien perinteestä, vahvasta sivistyksen jalansijasta sekä kansallisesta eheydestä, josta on aina kannettu paljon huolta.

Miksi sitten pitäisi olla huolissaan? Aho toteaa, että globaali osaamiskilpailu kasvaa ja kiristyy entisestään samalla kun me luotamme itseemme ja osaamiseen ehkä liikaakin. On syntynyt hyvänolontunne, joka tuudittaa meidät luottavaisuuteen tulevaisuudesta. Pärjäämistämme nyt ja tulevaisuudessa pidetään itsestäänselvänä.

Erään tutkimuksen mukaan Kiinassa ja Intiassa ajatellaan nyt samoin kuin me ajattelimme 1950-luvulla, jolloin Suomessa elettiin kiivasta jälleenrakentamisen aikaa. Tuolloin suomalaiset ponnistelivat yhdessä rintamassa saadakseen lapsille paremman maailman, työtä tehtiin paljon ja yhteiseen hiileenkin puhallettiin. Nyt me haluamme kaiken heti.

Aho toteaa, ettei hyvinvointi tule itsestään vaan sen eteen tulee tehdä jatkuvasti töitä. Kuten joku viisas on joskus sanonut, menestys tulee ennen työntekoa vain sanakirjassa.
Hän toteaa puheenvuorossaan, että suomalaiset ovat aina olleet parhaimmillaan silloin kun ajat ovat pahimmillaan - mutta myös pahimmillaan silloin kun ajat ovat parhaimmillaan. Tänään kaikki on hyvin, meillä on vauras yhteiskunta, Suomi on erilaisten mittareiden mukaan yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, suomalainen koululaitos loistaa Pisa-tutkimuksissa.

Jotta Suomen menestystarina saisi jatkoa, tulisi Ahon mukaan saada aikaan enemmän yhteisöllisyyttä, tuettava kotien ja perheiden arkea ja mietittävä sitä miten koulu tarjoaisi paremmat ja yhtäläisemmät mahdollisuudet. Hän myös peräänkuuluttaa riskinottoa kehitystyössä sekä innovoinnissa ja toteaa että jos me edellytämme 100% onnistumista, me emme tee mitään.

Kuuntele koko puheenvuoro:

Kesto: 55'40"

» Ohjelmasarjan etusivulle

Taltioitu Kuopion kaupungintalolla 22.4.2008