Leif Fagernäs: Talous on murroksessa - miten selviämme?

Kimmo Salvén - 28.4.2010 - 10:44:09

Arkkipiispalla vieraana on Kuopion kaupungintalolla pidettävä esitelmä- ja keskustelusarja.

Ortodoksisen kirkon arkkipiispa Leon kutsumina tavataan tunnettuja tieteen, talouselämän, taiteen ja muiden alueiden edustajia. Teemojen käsittelyssä korostuvat eettiset näkökulmat.

Taustayhteisöinä mukana ovat Kuopion kaupunki, Kuopion Yliopistoseura ry ja Karjalan hiippakunnan säätiö.

» Ohjelmasarjan etusivulle

Kevään 2010 viimeisenä vieraana kuultiin EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäsiä. Aluksi arkkipiispa esittelee vieraan:

Kesto: 10'08"

Maailma on muuttunut ja muuttuu edelleen. EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs kertoi siitä, miten tuo muutos vaikuttaa talouteen, työllisyyteen ja koulutukseen, tai meihin yksilötasolla.

Muutosta pelätään, mutta muutos on usein edellytys myönteiselle kehitykselle, tai sille että voidaan edes ylläpitää nykyiset asemat. Muutostarve ei koske vain yritystoimintaa, vaan yhä voimakkaammin myös julkista sektoria.
– Voi sanoa että tänään, kun meillä on ikääntyvä väestö, hidastuva kasvu, kasvava velka - hyvinvointiyhteiskunta Suomessa ei myöskään pelastu ilman muutosta julkisen talouden rakenteissa ja tuotannossa.

Talouden taantuman myötä Suomen kasvava velka, tekemättä jääneet tutkimus- ja kehityssatsaukset sekä kasvava työttömyys asettavat Suomelle ennenäkemättämiä haasteita. Fagernäs pitää työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden kehitystä huolestuttavana.

Samaan aikaan kun Suomen ja Euroopan kehitysnäkymät näyttävät jokseenkin valjuilta, muun muassa Kiina ja Intia puskevat markkinoilla huippuvauhtia. Nyt ennakoidaan, että vuoteen 2050 mennessä Kiinan talous on jo kaksi kertaa niin suuri Yhdysvaltain talous ja Intian talous ehkä jo suurempi kuin EU:n yhteenlaskettu talous.

Kiina ja Intia ovatkin onnistuneet imemään länsimaista viimeisten vuosikymmenten aikana niin teollisuutta kuin osaamistakin, samalla kun etenkin Yhdysvallat on pönkittänyt talouttaan velkaantumalla vauhdilla - yhdeksi päävelkojista onkin noussut juuri Kiina.

Toimintojen siirtäminen halpatuotantomaihin vain kiihdyttää Yhdysvaltojen alijäämän kehittymistä. Esimerkiksi normaalin kulutuselektroniikan, kuten televisioiden, tietokoneiden ja matkapuhelinten, osavalmistusta on ulkoistettu yhä enemmän halvan työvoiman maihin. Seuraavassa vaiheessa osavalmistuksen perässä on siirretty kokovalmistusta, tämän perässä suunnittelua - ja lopulta on havahduttu siihen että on menetetty kyky valmistaa näitä tuotteita.
– Tarvitaan siis määrätty teknologiaosaaminen kotimaassa, ei pärjätä pelkällä tutkimuksella ja kehityksellä. Tämä on se viesti mikä tästä tulee ulos, Fagernäs toteaa.

Myöskään Suomessa ei perinteisiä toimialoja voida ylenkatsoa, sillä ilman omaa tuotantoa lopulta myös tutkimus- ja kehitystyö karkaa ulkomaille. Juuri se, jonka niin usein kuvitellaan säilyvän, varsinaisen tuotannon siirtyessä muualle.
– Voi sanoa näin, että teollisuuden olemassaolo, kriittisen massan olemassaolo, on edellytys sille että meillä myös tutkimus ja kehitystyö etenee ja kehittyy. Me olemme aivan liian pieni markkina jotta meillä syntyisi globaalia palvelua pelkästään suomen markkinoiden pohjalta.

Kuinka pikkuinen Suomi sitten voi taistella jalansijastaan taantuneilla markkinoilla, entä jatkaako globalisaatio ja talouden nykytilanne vain kiihtyvällä vauhdilla Kiinan ja Intian kaltaisten halvan työvoiman maiden nousua maailmantaloudessa?

Kuuntele Leif Fagernäsin luento kokonaisuudessaan:

Kesto: 50'06"

» Ohjelmasarjan etusivulle

Taltioitu Kuopion kaupungintalolla 27.4.2010