SciFest-tiedefestivaaleilla sytytetään kipinöitä tieteen, oppimisen ja opiskelun maailmaan. Huhtikuun puolivälissä neljättä kertaa järjestetty tapahtuma kokosi Joensuuhun tuhansia koululaisia, lukiolaisia ja opettajia kokemaan ja näkemään uusia asioita tieteestä, ympäristöstä ja teknologiasta.
SciFest 2010 -festivaalin teemana oli luonnon, yhteiskunnan ja ympäristön monimuotoisuus. Tapahtuma koostui kymmenistä työpajoista, joissa pääsi kokeilemaan muun muassa arkeologisia kaivauksia, selvittämään koululla tapahtunutta rikosta, rakentamaan minirobotin tai tutustumaan 3D-maailmaan.
Tapahtuman pääjärjestäjänä toimii Joensuun Tiedeseura ry pääyhteistyökumppaneinaan Itä-Suomen yliopisto. Tapahtumaa rahoittavat muun muassa Opetusministeriö sekä Suomen Kulttuurirahasto.
SciFestin verkkosivut: http://www.scifest.fi/
Tältä sivulta löydät muutamista pajoista tehtyjä haastatteluja. Kuvat näet suurempina klikkaamalla - lisää kuvia kuvagalleriassa.
Tapahtuman ideoija, professori Erkki Sutinen Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että tavoitteena on aikaansaada kohtaamisia.
– Täällä tehdään asioita yhdessä tutkijoiden kanssa. Toivomme että tapahtuu uusia löytöjä; joku asia joka ihmisessä nukkuu, on herännyt eloon ja lähtenyt kasvamaan.
Sutinen peräänkuuluttaa avointa ja keskustelevaa yliopistokulttuuria.
– Yliopistojen luennot ovat kaikki avoimia, on harmi, että tätä ei tiedetä. Yliopistojen pitäisi mennä takaisin aikaan, jolloin ne elävöittivät yhteiskuntaa, toivat uusia ajatuksia ja loivat kansallista identiteettiä. SciFest-tapahtuma on avaus tähän suuntaan.
Joensuun Normaalilukiolaiset toteuttivat SciFest-tapahtumaa varten 3D-teltan, jossa esiteltiin erilaisia kolmiulotteiseen ääneen ja kuvaan pohjautuvia esityksiä. Vaikka projektiin osoitettu budjetti oli vaatimaton, kertoivat 3. luokkalaiset Miika Pursiainen, Tuomas Haimakainen ja Jarkko Lamminsalo kekseliäisyyden ja luovuuden paikkaavan taloudellisia rajoitteita.
Projektia sivusta seurannut fysiikan ja kemian lehtori Harri Hakulinen kertoi, että esimerkiksi projektimuotoisella työskentelyllä ja LUMA-linjalla saadaan innostettua opiskelijoita matematiikan ja luonnontieteiden pariin.
Matematiikan opiskelija Reetta Tirronen Itä-Suomen yliopistosta kertoo, että ihmisillä on turhan suppea näkemys matematiikasta.
– Matikka ei ole pelkkää tylsää numeroiden pyörittelyä.
Koe matematiikka-pajassa matematiikkaa havainnollistetaan konkreettisin keinoin ja välinein.
Pulmapeleistä innostuvat niin lapset kuin aikuisetkin. Pajalta tavoitetut nuoret miehen kertovat pitävänsä etenkin geometriasta ja siitä, että matikka on niin vaikean haastavaa.
Kontiolahden teknologiakerhossa on harrastettu robottien parissa jo vuosien ajan.
Lego-sarjoihin pohjautuvien robottien rakennetta ja ohjelmistoa voidaan hioa ja rakentaa loputtomiin. Todelliseen testiin kokonaisuus joutuu erilaisissa kisoissa, joita käydään jopa maailmanmestaruustasolla saakka.
Muita vastaan kisataan robottien tanssi-, jalkapallo-, ja pelastuskilpailuissa.
Elisa, Sini, Jamina ja Saaga mittelevät tanssin osa-alueella todistaen, että robotiikka ei ole vain poikien juttu.
Ohjaaja Pekka Kiiskinen toteaa, että etenkin tanssisarja imee tyttöjä ilahduttavasti mukaan.
– Se on luontevasti tytöille mukaan vetävä juttu, siinä saa omalla keholla ja musiikin avulla toteuttaa itseäään. Sitten myös tehdään erilaisia rakenteita, joissa käytetään kädentaitoja.
Jordaniasta, Petran kirkon raunioista löytyneet hiiltyneet papyrusasiakirjat johtivat vuonna 513 kaupungin läheisyydessä sijainneen Pyhän Ylipappi Aaronin luostariin ja sitä myötä arkeologiseen pilottiprojektiin, jossa suomalaista huippututkimusta tehdään länsimaisen kulttuurin juurilla
Kyseessä on Helsingin yliopistossa toimiva Suomen Akatemian huippuyksikkö Antiikin kreikan kirjoitetut lähteet. Inventoinnissa mukana ollut FL Paula Kouki tutustuttaa koululaisia arkeologiseen työhön. Arkeologiaan liittyvästä maanmittauksesta kertoo puolestaan DI Anna Erving.
Lisätietoa tutkimushankkeesta:
http://www.fjhp.info/kotisivu.htm
Reilun kaupan puolesta Repu ry nosti tapahtumassa esiin kuluttamisen ja halpatuotannon varjopuolia.
MakeITfair-osastolla Riikka Linjama ja Linda Koskinen keskustelivat lasten ja nuorten kanssa vastuullisesta kuluttamisesta, mutta myös elektroniikan tuotantoon liittyvästä lapsityövoimasta, huonoista työoloista ja pienistä palkoista.
Omaa identiteettiä rakennetaan yhä enemmän kulutuksen kautta. Samalla globaali vinoutuma länsimaiden ja halpojen tuotantomaiden välillä kasvaa.
Lisätietoa:
http://www.makeitfair.fi/
Jussi Rahomäki fysiikan ja matematiikan laitokselta esittelee optiikkaan liittyviä laitteita, kuten laseria, jolla tutkitaan mikrorakenteita.
Hän kertoo, että tällä hetkellä tutkijoiden kiinnostuksen kohteena on muun muassa se, miten optiikan sovelluksia voidaan hyödyntää lääketieteessä tai lääkkeiden valmistuksessa. Koululaisia kiinnosti etenkin kännykän yhteys nanotekniikkaan.
– Esittelyssä on dataprojektori. Jos sitä tuodaan pienemmäksi, niin tarvitaan nanotekniikan komponentteja, jotta samat toiminnot voidaan tuoda pieniin laitteisiin kuten matkapuhelimiin, Rahomäki kertoo.
Riikka Linnakoski esittelee koululaisille Suomen suurimpia ja pienempiä kovakuoriaisia.
Jättisukeltaja on kunnioitusta herättävä viisisenttinen otus ja raidankääpäripsikkä puolestaan on niin pieni, että sitä tuskin paljaalla silmällä erottaa.
Mikroskooppipajassa tutkitaan hyönteisiä ja sieninäytteitä. Linnakoski kertoo, että pajalla nähdään tutkimisen iloa, mutta myös kauhunsekaisia reaktioita.
Tämä sivu on arkistoitu.
Uusimman materiaalin löydät Kantin etusivulta.