Syksyn 2018 filosofiakahvilassa pohdittiin mieleen liittyviä kysymyksiä niin kielen, kulttuurin, dualismin sekä tehokkuuden näkökulmista. Julkaisemme nyt syksyn viimeisen taltion joulukuulta, jossa Tampereen yliopiston tutkija, FT Ilmari Kortelainen puhui meditaatiosta otsikolla ”Sosiaalinen meditaatio: Bodhgayasta San Franciscoon”.
Kortelainen pohtii alustuksessaan sitä miten mindfullnes tai mediataatio on siirtynyt buddhalaisuudesta länsimaihin ja nykypäivään, tai miten siihen liittyvät käsitteet ovat muuttuneet länsimaistumisen myötä.
Tampereella filosofian käsiteanalyysista väitellyt Kortelainen kertoo olevansa kehon fenomenologian edustaja, eli harjoittavansa itse kehollisia lajeja ja tutkivansa niitä.
– Harjoitan sitä mitä tutkin, Kortelainen hahmottaa omaa suhdettaan aiheeseen.
Aiheen otsikossa viitataan sosiaaliseen meditaatioon.
– Voi ajatella, että jos puhutaan meditaation sosiaalisuudesta, niin jo varhainen buddhalaisuus oli sosiaalista. Se oli tietyn ryhmän harjoittamaa ja shanghan, buddhalaisen yhteisön sisällä tapahtuvaa toimintaa.
Kortelainen toteaakin, että monet tekijät ja piirteet buddhalaisuudessa ovat sosiaalisia ja yhteiskunnallisia, jos pyrkimys on tutkia kärsimyksen luonnetta, sitä miten se syntyy arjessa ja elämässä.
– Se on väistämättä aina sosiaalista, Kortelainen toteaa,
– Sosiaalisuudella tässä tarkoitan sitä, miten eri tavoin buddhalaisuus ja meditaatioharjoitus muuttui kun se siirtyi erilaisiin kulttuureihin, erilaisiin maihin ja sai erilaisia kulttuurisia vaikuttimia.
– Meditaatio on rantautunut länsimaihin mindfullnesina ja tullut osaksi kapitalistista yhteiskuntaa ja työelämää. Meditaatio on saanut uusia sosiaalisia muotoja.
Miten meditaatio ilmenee erilaisissa kulttuureissa, ja millaisen muodonmuutoksen se on kokenut tullessaan osaksi länsimaista nykymaailmaa?
Kuuntele Kortelaisen alustus kokonaisuudessaan.
Kortelainen pitää myös meditaatioharjoituksen:
Kesto: 70’12”
