Joensuun normaalikoulun lukioon on rakennettu genetiikan ja molekyylibiologian laboratorio yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen kanssa. Käytännön hyötyjen lisäksi laboratorion on tarkoitus nostattaa kiinnostusta luonnontieteitä kohtaan.
– Molekyylibiologian opetus lukiossa on ollut tähän asti ongelmallista siksi että sitä on voinut opiskella vain teoriassa. Muilla biologian osa-alueilla kokeellisuus luokassa on ollut helpompaa. Tästä syystä laboratorion saaminen tänne omaan kouluun on merkittävä askel molekyylibiologian opetuksessa, kertoo biologian opettaja Jussi Petrelius.
Molekyylibiologia ja sen sovellukset ovat myös hyvin nopeasti kehittyviä.
– Sekä opettajille että oppikirjailijoille tämä asettaa kovia haasteita pysyä ajan tasalla, taustoittaa lukion oppikirjoja työnsä ohessa vuosia kirjoittanut lehtori Mervi Holopainen.
Genetiikka eli perinnöllisyystiede tutkii geenien eli perintötekijöiden rakennetta, toimintaa, muuntelua ja periytymistä. Aiemmin sen teoriaa on päntätty kirjoista ja tehty satunnaisia vierailuja yliopiston laboratorioihin.
– Vierailut ovat mukavia mutta erittäin aikaa vieviä. Meidän on välillä pakko kieltäytyä oppilasryhmien käynneistä, koska kaikki se aika on pois meidän omasta työstämme ja projekteista, tiivistää tutkija Steffi Goffart ympäristö- ja biotieteiden laitokselta.
Goffart suunnitteli ja rakensi normaalikoulun laboratorion, jossa on mukana elektroforeesi- ja PCR-laitteet, sentrifuugi sekä erilaisia dna:n eristys- ja muokkaustarvikkeita. Nyt opiskelijat saavat nyt tutkia, eristää ja muokata geenejä omassa koulussaan. Tunneilla on muun muassa tutkittu omia geenimutaatioita ja määritetty eläinlajeja luonnosta saatujen näytteiden dna:sta.
Goffart toivoo, että tulevaisuudessa geenejä voitaisiin tutkia muillakin lukion kursseilla. Ala liittyy niin moneen asiaan.
– Laboratoriosta voisi olla hyötyä esimerkiksi terveystieteen, ekologian ja bioteknologian kursseilla.
Jussi Petrelius myöntää toiveissa olevan, että tämä ainutlaatuinen laboratorio madaltaisi osaltaan kynnystä biologian ja ylipäätään luonnontieteiden opiskelua kohtaan ja toimisi myös vahvistavana väylänä normaalikoulun ja Itä-Suomen yliopiston välillä.
– Toki meille on yliopiston harjoittelukoulunakin tärkeää antaa oikeanlainen kuva jatko-opinnoista. Tämän myötä oppilaat saavat paremman käsityksen siitä, mitä biologia ja luonnontieteet oikeasti ovat ja miten niitä opiskellaan.
Molekyylibiologia on tällä hetkellä yksi nopeimmin eteenpäin menevistä tieteen aloista. Viimeisen viiden vuoden aikana ala on ottanut harppauksia eteenpäin, ja uusia asiantuntijoita tarvitaan kipeästi. Luonnontieteet eivät ole nuorilla suosituimpien alojen kärkipäässä, joten myös kilpailu laadukkaista opiskelijoista on kovaa.
