Mikromuovit ovat olleet vahvasti esillä viimeisen vuoden aikana. Aiheesta kuultiin myös Ikääntyvien yliopistossa Kuopiossa, kun Itä-Suomen yliopiston tutkija, FM Samuel Hartikainen kertoi erilaisista muoveista ja niiden käyttötarkoituksista. Erilaisia muovilaatuja on ollut käytössä iät ja ajat, mutta viimeisten vuosien aikana markkinoille on tullut yhä enemmän erilaisia biomuoveja.
Onko muovilla väliä, ja onko biomuovi välttämättä niin ekologinen vaihtoehto kuin miltä sen bio-alkuliitteen perusteella vaikuttaa?
– Biopohjainen muovi ei välttämättä ole biohajoava. Se johtuu siitä että muoveja voidaan valmistaa öljystä tai vaikkapa bioöljystä, tai vaikka mäntyöljystä. Sinänsä se muovi on samaa, Hartikainen totesi.
– Biohajoava muovi on biologisessa ympäristössä kokonaan tai osittain hajoava polymeeri, ja se voi olla synteettinen tai luonnon polymeeri.
– Se mikä meitä mikromuovitutkijoita ja kierrättäjiäkin kiinnostaa on biohajoaminen eri ympäristöissä, ja se ennättävätkö biohajoavatkin muovit muodostamaan mikromuoveja, Hartikainen jatkoi.
Mikromuoveista ei ole virallista määritelmää, mutta niiden katsotaan olevan synteettisiä, kiinteitä hiukkasia tai kuituja. Koko voi olla viidestä millistä alaspäin.
– Nanomuoveistakin on alettu puhumaan, ne ovat alle 100 nanometriä, eli todella pieniä, silmin näkymättömiä hiukkasia.
Tärkeäksi ominaisuudeksi Hartikainen nostaa esimerkiksi muovin liukenemattomuuden.
– Mikromuovi ei liukene veteen. Muutenhan meillä ei tätä ongelmaa olisi.
Millaisen ongelman luontoon pääsevä muovi aiheuttaa ja mitä muovin käytön vähentämiseksi tai jo luontoon päässeen muovin pois keräämiseksi voidaan tehdä? Entä millainen vaikutus muoveilla on ihmisen terveydelle?
Kuuntele Samuel Hartikaisen luento kokonaisuudessaan:
Kesto: 62’24”
