Kuluvan kevään aikana meistä kukaan tuskin on voinut olla huomaamatta keskustelua sosiaalisen median datamassojen keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyvistä pelisäännöistä.
Verkon datamassaa louhimalla ja analysoimalla voidaan vaikuttaa vaikkapa ihmisten kulutustottumuksiin tai poliittisiin trendeihin. Sanotaan, että sosiaalisen median jätit, kuten Facebook ja Google, ovat valjastaneet ihmisten tuottaman kielidatan omaan käyttöönsä.
Nyt käytävä keskustelu datamassojen keräämiseen ja hyödyntämiseen liittyen tulee todellakin tarpeeseen, tuumaa englannin kielen professori Mikko Laitinen.
– Sosiaalisen median käyttäjinä olemme olleet turhan vapaamielisiä, että on annettu datamassa käyttöön yrityksille. On hyvä, että yhteiskunnassa alkaa keskustelu siitä, miten tätä kerättyä datamassaa voi käyttää ja saa käyttää.
Mikko Laitinen kertoo, että kielentutkimus toimii edelläkävijänä digitaalisten aineistojen hyödyntämisessä.
– Yksi massadatan keskeinen piirre on, että se hyvin useasti on kielellistä aineistoa eli sen tutkimiseen tarvitaan humanistien, ohjelmoijien, visualisoijien ja tilastotieteilijöiden yhteistyötä.
Laitisen tutkimusryhmä kerää ja tallentaa muun muassa geopaikallistettuja mikroblogiviestejä eli twiittejä Pohjoismaiden alueelta.
– Aina kun toimimme sosiaalisessa mediassa, jätämme digitaalisia jalanjälkiä, joita kielentutkija voi hyödyntää tutkimuksessaan. Tämä twiittiaineisto on juuri tällaisten digitaalisten jalanjälkien hyödyntämistä.
Kuuntele haastattelu:
Kesto: 25’31”
