Kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla sairaalahoitoon joutumisen riski on pienin, jos lääkityksenä käytetään litiumia, osoittaa tuore tutkimus. Psykoosilääkkeet puolestaan ovat tehokkaampia pitkävaikutteisina injektioina kuin suun kautta otettuina. Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman, Itä-Suomen yliopiston ja Karoliinisen instituutin toteuttaman tutkimuksen tulokset julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.
Kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on tyypillistä masennus- ja maniavaiheiden vuorottelu. Hoidossa käytetään yleensä joko mielialaa tasaavia lääkkeitä tai psykoosilääkkeitä. Litiumia pidetään tehokkaimpana mielialan tasaajana. Toistaiseksi on kuitenkin niukasti tutkimustietoa eri lääkkeiden tehosta pitkäaikaisessa käytössä.
Tutkimuksessa seurattiin yli seitsemän vuoden ajan yli 18 000 suomalaispotilasta, jotka olivat aikaisemmin olleet sairaalahoidossa kaksisuuntaisen mielialahäiriön vuoksi. Jokaista potilasta käytettiin omana verrokkinaan eli lääkkeen käyttöjaksoa verrattiin lääkkeettömään jaksoon samalla potilaalla.
Riski joutua uudelleen sairaalahoitoon oli pienin litiumlääkityksen aikana. Riski oli litiumia käytettäessä 30 prosenttia pienempi kuin ilman lääkitystä. Pitkävaikutteisina injektioina annostellut psykoosilääkkeet olivat myös tehokkaita. Riski joutua sairaalahoitoon oli pitkävaikutteisia injektioita käytettäessä 30 prosenttia pienempi kuin käytettäessä samoja psykoosilääkkeitä suun kautta. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa tavallisin tablettimuodossa otettava psykoosilääke, ketiapiini, vähensi sairaalaan joutumisen riskiä vain seitsemän prosentin verran.
– Litiumia on viime vuosina määrätty potilaille entistä vähemmän, mutta näiden tulosten perusteella sen pitäisi olla edelleen ensisijainen lääke kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Pitkävaikutteiset injektiot ovat tehokas vaihtoehto potilaille, joille litium ei sovi, toteaa professori Jari Tiihonen.
Tutkimusta rahoitti sosiaali- ja terveysministeriö.
