Elämän säilyminen maapallolla on ollut monesti hiuskarvan varassa, sillä suurissa sukupuuttoaalloissa on pahimmillaan kadonnut jopa yli 90 prosenttia lajeista.
– Elämä on selviytynyt käsittämättömistä katastrofeista ja noussut joka kerta uuteen monimuotoisuuden kukoistukseen, toteaa luontopedagogi Mari Wikholm Kuopion luonnontieteellisestä museosta.
Lajeista sitkeimmät ja onnekkaimmat ovat selvinneet ja näitä elämän historian voittajia näemme ympäristössämme edelleen. Yksi selviytyjistä on sudenkorento, jonka juuret ovat kivihiilikaudella saakka. Myös simpukat ja kotilot kertovat hiljaista evoluution menestystarinaa, sillä ne ovat kehittyneet satoja miljoonia vuosia sitten.
Kuopion museon näyttely vie kävijänsä neljän miljardin vuoden pituiselle aikamatkalle elämän historiaan.
Toimittaja Anne Heikkinen kävelee näyttelyn läpi luontopedagogi Mari Wikholmin opastuksella, heidän kiinnostuksenaan ovat erityisesti suuret sukupuuttoaallot, joista kuudes on meneillään juuri nyt.
Kuinka tämä ihmisen toiminnan seurauksena käynnistynyt joukkotuho asettuu mittasuhteiltaan muiden elämää koetelleiden joukkotuhojen rinnalle?
– Tämä emme vielä tiedä, mutta lajien häviämisvauhti on niin suuri, että se on moninkertainen luontaiseen sukupuuttovauhtiin verrattuna.
Kuuntele näyttelyopastus:
Kesto: 24’08”
Elämän historia, suurten sukupuuttoaaltojen voittajia ja häviäjiä Kuopion museossa 24.8. saakka.
Kuva: Dunkleosteus, devonikautisen meren hurjin petokala, Tuomas Koivurinne.
