Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta Suomen sisällissodasta. Kuopiossa järjestettiin vuoden 1918 tapahtumia käsitellyt yleisöseminaari ”Sata vuotta sisällissodasta”, jossa pohdittiin syitä punakaartin häviöön, tapahtumia Kuopiossa vuonna 1918 ja pappien roolia sisällissodassa.
Tilaisuuden ensimmäisenä puhujana oli kuopiolainen Turun yliopiston emeritusprofessori Jussi T. Lappalainen, joka pohti omassa puheenvuorossaan punaisten häviöön johtaneita syitä.
Eroja joukkojen väliltä löytyy, Lappalainen nostaa esiin esimerkiksi johtajuuden, joukkojen koulutuksen ja strategiat. Punaisten puolella johtajuus kilpistyi osin sisäiseen valtataisteluun.
– Päällikön auktoriteetti on aina tärkeä asia. Valkoisten puolella järjestelmän korostama kuri korosti sitä, että jokainen täyttää annetun käskyn. Punaisella puolella oli vähän demokraattisempaa porukkaa, jolloin kuri ei ollut niin selvää. Ilman henkilökohtaista karismaa, auktoriteettia, johtaja joutui hyvin helposti erotetuksi, Lappalainen taustoittaa.
Jos eroja oli joukkojen välillä, eroja oli myös joukkojen saamassa ulkoisessa avussa. Millainen sitten oli ulkomaiden rooli Suomen sisällissodassa? Ruotsi oli virallisesti sodan ulkopuolella, vaikka se tekikin iskunsa Ahvenanmaalle. Ruotsista tuli myös vapaaehtoisia joukkoja Suomeen.
Myös Venäjä osallistui sisällissotaan antamalla punaisille runsaasti aseapua. Lisäksi Venäjältä saatiin tukea johtoon ja jopa joukkoja.
– Voidaan sanoa, että ilman venäjältä saatuja aseita punaiset olisivat joutuneet pyörittelemään peukaloitaan, Lappalainen toteaa.
Saksa lähetti aseita Suomeen jo ennen sotaa. Lisäksi Saksasta saapui joukkoja, esimerkiksi 27. jääkäripataljoona hajotettiin kouluttamaan valkoisten jääkärirykmenttejä.
– Ilman saksalaisten aseita valkoisetkin olisivat olleet suurissa vaikeuksissa.
Saksalaisen divisioonan ja prikaatin tulo Etelä-Suomeen herättää Lappalaisen mielessä kysymyksen:
– Olisivatko punaiset hävinneet, jos Saksa ei olisi hyökännyt? Olisivatko punaiset voittaneet?
Kuuntele Jussi T. Lappalaisen puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Kesto 34’42”
Puheenvuoro on taltioitu 8.2.2018 kuopiolaisen Kallaveden seurakunnan järjestämästä Sata vuotta sisällissodasta -yleisöseminaarista. Seminaari järjestettiin yhteistyössä Kuopion isänmaallisen seuran, Kuopion Paasikivi-Seuran ja Pohjois-Savon UKK-Seuran kanssa.
