Rakennuksen kosteusvaurio on yksi hengitystieoireiden ja astman riskitekijä. Ei ole olemassa määriteltyä ”hometalosairautta”.
Syy-seuraussuhdetta kosteus- ja homevauriorakennusten ja yhdenkään terveysvaikutuksen välillä ei ole voitu todeta, koska ei tiedetä, mistä tekijöistä ja millä mekanismilla terveysvaikutukset aiheutuvat.
Näin todetaan kosteus- ja homevaurioihin liittyvässä Käypä hoito -suosituksessa.
Rakennusten kosteusvaurioiden tiedetään olevan hengitystieoireiden ja astman riskitekijä, mutta kosteusvauriorakennuksiin yhdistettyjen terveysvaikutusten mekanismit ovat vielä ratkaisematon palapeli.
Huonosta sisäilmasta oireileva potilas voi aiheuttaa häntä hoitavalle lääkärille harmaita hiuksia.
– Ei ole olemassa käyttökelpoisia työkaluja, joilla voidaan yhdistää sisäilmaongelma yksittäiseen potilaaseen ja hänen terveysongelmaansa, toteaa asiantuntijalääkäri Jussi Lampi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
– Lääkäri tekee omaa työtään eli diagnosoi ja hoitaa sairauksia, sitä ei hirveästi muuta se, epäileekö potilas oireidensa tai sairautensa johtuvan sisäilmaongelmasta vai ei. Lääkärin on toki hyvä tietää ne tahot, jotka ovat vastuussa sisäilmaongelmien selvittelystä ja osata tarvittaessa neuvoa potilasta oikean tahon puoleen.
Kuuntele haastattelu:
Kesto: 11’12”
