Koetapa pidättää hengitystäsi kahden minuutin ajan? Ja sen jälkeen mieti, jos jopa näin pitkiä hengityskatkoksia tulisi yön aikana pahimmillaan satoja kertoja?
Katkonaiset unet ovat arkipäivää uniapneasta eli unenaikaisista hengityskatkoista kärsivillä. Moni väsymyksestä, muistipulmista tai kuorsauksesta kärsivä ei edes tiedä oireidensa johtuvan uniapneasta.
Professori Juha Töyräs Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että uniapnean diagnosoinnin menetelmät eivät ole parhaat mahdolliset.
– Nykydiagnostiikka perustuu siihen, että lasketaan täydellisten tai osittaisten hengityskatkojen lukumäärää, eikä juurikaan kiinnitetä huomiota siihen, kuinka pitkiä hengityskatkokset ovat, kuinka suuri happisaturaation muutos niihin liittyy tai kuinka pitkäkestoinen tai voimakas havahtuminen unesta näihin tapahtumiin liittyy. Tämä pitäisi uniapnean diagnostiikassa ottaa paremmin huomioon.
Töyräs toteaa, että tärkeintä olisi löytää ne potilaat, jotka ovat suurimmassa terveysriskissä.
– Uudet diagnostiikkaparametrit antavat parempaa osviittaa siitä, mikä potilaan tulevaisuus on, miten tauti kehittyy ja millaisia haitallisia vaikutuksia taudilla on.
Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa kehitetään innovatiivisia parametreja diagnostiikan tarkkuuden parantamiseksi. Uusi menetelmä perustuu puettaviin, potilaan unta häiritsemättömiin antureihin sekä mittausdatan automaattiseen analysointiin.
Kuuntele haastattelu:
Kesto: 14’14”
