Samalla kun Suomi juhlii 100-vuotista taivaltaan, tulee Martti Lutherin teesien julkaisemisesta kuluneeksi 500 vuotta. Reformaation juhlavuoden teemana on Armoa 2017!
Osana merkkivuoden tapahtumien sarjaa järjestettiin Kuopion Alavan seurakunnassa juhlavuoden teemaan liittyvä luentosarja.
Mitä katolinen kirkko ajattelee reformaatiosta, miten se on suhtautunut reformaatioon aiemmin, ja kuinka nyt? Tästä kertoo piispa Teemu Sippo SCJ.
Sippo pohtii luennossaan reformaatiota osasyynä kirkon jakaantumiseen, ja toisaalta reformaation teologista ja hengellistä antia.
Sipon mukaan reformaatiota edeltänyt kirkko oli maallistunut, paaveja ja piispoja myöden.
– Tuon ajan paavius oli todella alennustilassa. Hengellisyys ja raha olivat väärällä tavalla liitossa keskenään. Näin uskonnollisuus oli vääristynyt, Sippo kuvailee.
– Oli ilmiselvää, että tarvittiin reformia. Olisi ollut tarpeen määritellä paremmin ja selvemmin kirkon oppia erilaisissa kysymyksissä, jotka ilmiselvästi vaativat tarkennusta.
Kyky aloittaa kirkolliskokous reformin muodostamiseksi ja kirkon uudistamiseksi kuitenkin puuttui.
– Lutherin puheet kirkkoa kohtaan, varsinkin paavia kohtaan, kovenivat. Samalla Lutherin kannattajat liittyivät tiukemmin häneen, ja vähitellen syntyi ero katolisen ja Lutherin yhteisön välillä – toisin sanoen, kirkko jakaantui.
Trenton kirkolliskokouksessa kirkon jakaantuminen sai sinettinsä.
– Erään katolilaisen teologin mukaan Trento osoitti, että Luther joutui taistelemaan pitkälti sellaista katolisuutta vastaan, joka ei itse asiassa ollut katolista.
Tarve reformaatiolle siis oli, mutta onko siitä paluuta? Miten jakautuminen näkyy jakautuneessa kirkossa tänään?
Kuuntele Teemu Sipon puheenvuoro kokonaisuudessaan:
Kesto: 50’17”
