Noin 35 prosenttia ruoka-avun saajista ilmoittaa kokevansa häpeää avun hakemisesta. Häpeää tuntevat muita useammin naiset, keski-ikäiset ja iäkkäät, korkeasti koulutetut sekä ne, jotka hakevat itsensä lisäksi ruokaa myös perheelleen.
– Keskeinen syy häpeän kokemiselle on se, että ruoka-avun saaminen poikkeaa vallitsevista sosiaalisista normeista. Nykyihmisellä on paineita käyttää samanlaisia vaatteita, omistaa samanlaisia asioita ja harrastaa samanlaisia harrastuksia kuin muut omaan viiteryhmään kuuluvat, sanoo tutkija Tuomo Laihiala Itä-Suomen yliopistosta.
Laihialan mukaan vain köyhille kohdennetut avustusjärjestelmät johtavat avun alikäyttöön: moni jättää avun hakematta sen leimaavuuden vuoksi.
– Siksi on syytä pitää huolta, että kaikille kohdennettu, ensisijainen tukijärjestelmä on riittävä, hän sanoo.
Ensimmäinen laaja tutkimus ruoka-avun saajien häpeän kokemuksista
Laihiala, Johanna Kallio ja Maria Ohisalo selvittivät tutkimuksessaan leipäjonossa käyvien häpeän kokemista kyselylomakkeen avulla. Käytössä oli ensimmäistä kertaa aineisto, joka kattaa suuren määrän avunsaajia, vastaajia oli lähes 3 500. Aineisto on kerätty eri puolilla Suomea olevista ruoanjakopisteistä vuosien 2012 ja 2013 aikana. Häpeän kokemista mitattiin mielipideväittämillä “ruoan hakeminen on minulle nöyryyttävää” ja “en halua, että naapurini tai sukulaiseni näkevät minut hakemassa ruokaa”.
Tutkimus julkaistiin Research on Finnish Society -lehden teemanumerossa, joka käsittelee eriarvoisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Se on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -tutkimushanketta. Hankkeessa ovat mukana Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Tukholman yliopisto, Diakonia-ammattikorkeakoulu, THL ja Kela.
