Jokainen työyhteisön jäsen on vastuussa työhyvinvoinnista

Jaa Facebookissa
Tweettaa Twitterissä

Vastuu työhyvinvoinnista kuuluu koko työyhteisölle. Jokainen yhteisön jäsen rakentaa toiminnallaan sekä omaa että toisten organisaatioon kuuluvien työhyvinvointia. Työhyvinvointi on yhdessä tekemistä sovittujen toimintatapojen ja sääntöjen mukaan, ja se on vahvasti sidoksissa työyhteisön päivittäiseen johtamiseen. Työhyvinvointia ei voi johtaa irrallaan organisaation muusta toiminnasta.

Havainnot työhyvinvoinnista käyvät ilmi Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Pohjois-Savon Liikunnan Elinvoimaa organisaatioon (ELVO) -hankkeen loppuraportista. Hankkeessa kokeiltiin ja kehitettiin toimenpiteitä ja toimintamalleja, joilla voidaan edistää työssä koettua hyvinvointia ja työhyvinvoinnin johtamista organisaation omista lähtökohdista käsin.

Pelisäännöt keskiössä

Hankkeen tulokset osoittivat myös, että työhyvinvoinnin johtamisessa keskeistä on yhteisten pelisääntöjen sopiminen ja niiden noudattaminen, työprosessien sujuvuus sekä henkilöstön tasapuolinen kohtelu.

Sekä yksilön että yhteisön työhyvinvointia voidaan lisätä hyödyntämällä henkilöstöliikuntaa. Yhteiset liikuntahetket ja -tapahtumat vahvistavat yhteisöllisyyttä ja siten myös työhyvinvointia.

Organisaation kehittämisen ja muutoksen tukena voi käyttää hankkeita ja ulkopuolisia asiantuntijoita, mutta kehittämistoimenpiteiden ajoitus ja toteutus on mietittävä tarkkaan. Joskus muutokset voivat olla niin syvällisiä, että ulkopuolista apua ei pystytä, voida tai osata hyödyntää.

ELVO-hankkeen kehittämismenetelminä hyödynnettiin esimerkiksi erilaisia työpajoja, kyselyjä ja haastatteluja sekä henkilökohtaisia hyvinvointikartoituksia ja henkilöstöliikuntainterventioita. Kehittämistoimet kohdistuivat muun muassa palautteen antamisen tapoihin, johtoryhmätyöskentelyn jäntevöittämiseen ja henkilöstökyselyn tuottaman tiedon hyödyntämiseen johtamistyössä.

ELVO-hanke toteutettiin 2015–2017 Itä-Suomen yliopiston, Työterveyslaitoksen ja Pohjois-Savon Liikunnan yhteistyönä. Hankkeeseen osallistui seitsemän organisaatiota: Kuopion kaupunki, Terveydenhoitoyksikkö, Niiralan apteekki, Pohjois-Savon Osuuspankki, Ponsse Oyj, RollTest Oy, RT-kaluste, Savon yrittäjät ry ja Ylä-Savon Osuuspankki.

Hanke on osa Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -rakennerahasto-ohjelmaa, ja sen rahoittajina olivat Euroopan aluekehitysrahasto sekä osallistuja- että toteuttajaorganisaatiot.

1 KOMMENTTI

  1. Pisti silmään lause ”tasapuolinen kohtelu”. Meillä on yksi pomon lellikki, joka saa lintsailla miten lystää, saa enemmän palkkaa kuin eräs toinen häntä vaativampaa työtä tekevä jne. Kun kysyy että miksi hän saa enemmän palkkaa, niin pomo löytää sille vaikka kuinka paljon syitä, mutta on sokea kaikille niille syille miksi näin ei pitäisi olla. Pomo näkee kaikki positiiviset puolet tässä henkilössä ja on täysin sokea hänen vioilleen. Hän käyttää järjettömästi aikaa pikku juttujen tekemiseen, kun ei ymmärrä että mikä on kohtuullinen aika näiden tehtävien suorittamiseen. Kaikki mikä valmistuu, on tosi huonoa. Kaikki työpaikalla näkevät tämän epäkohdan, mutta pomo ei, vaikka sen toisi miten esille. Mitä tälle voi tehdä? Ilmeisesti ei mitään.

JÄTÄ VASTAUS