Tiedolla ja tieteellä on yhä tärkeämpi tehtävä nykymaailmassa, jossa kansalaiset kokevat turvattomuutta sekä ennakoimattomuus ja poliittinen epävakaus kasvavat, painotti rehtori Jukka Mönkkönen puheessaan Itä-Suomen yliopiston 8. vuosipäiväjuhlassa torstaina 30. maaliskuuta.
– Tieteen edistäminen ja tietoon perustuvan koulutuksen kehittäminen ovat kiistatta hyvinvoinnin ja demokratian edellytyksiä. Hyvin koulutetut ja kriittiseen ajatteluun kykenevät kansalaiset ovat vastustuskykyisempiä populismille. Sen vuoksi tieteen ja koulutuksen uuttera puolustaminen on tämän päivän maailmassa aina vain tärkeämpää, Mönkkönen sanoi.
Suomi juhlii tänä vuonna 100-vuotista itsenäisyyttään. Mönkkönen muistutti, että usko koulutuksen ja sivistyksen voimaan on maassamme ollut aina vankkumaton, ja siihen tulee luottaa tulevaisuudessakin.
– Yliopistoilla tutkimuksen ja korkeimman opetuksen tuottajina on ollut keskeinen merkitys Suomen noustessa muutamassa vuosikymmenessä vähän kehittyneestä agraariyhteiskunnasta yhdeksi maailman johtavista tietoyhteiskunnista.
Avoimen tieteen edistäminen yliopistojen keskeiseksi tehtäväksi
Yliopistojen tulevaisuutta viitoittaa opetus- ja kulttuuriministeriön äskettäin käynnistämä korkeakoulujärjestelmän visiotyö, jonka tavoitteena on tuottaa vuoteen 2030 ulottuva tulevaisuuskuva laadukkaasta, vaikuttavasta ja kansainvälisesti kilpailukykyisestä suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä.
– Yksi suurimmista kysymyksistä visiotyössä on yliopistojen mahdollinen jako koulutus- ja tutkimusyliopistoihin. Onko jako mahdollinen, onko siinä järkeä ja mitä sen toteuttaminen vaatisi? Näihin kysymyksiin haetaan vastauksia visiotyöstä, Mönkkönen arvioi.
Visiotyölle pohjaa antaa Suomen Akatemian viime syksynä laatima Tieteen tila -raportti, joka kiinnitti erityistä huomiota tieteen vaikuttavuuteen. Mönkkösen mukaan tutkimuksen vaikuttavuutta tulee jäsentää tieteen yhteiskunnallisten roolien näkökulmasta: tiede toimii niin maailman kuvan ja sivistyksen rakentajana sekä vaurauden ja hyvinvoinnin lähteenä kuin päätöksenteon perustana sekä käytäntöjen kehittäjänä.
– Avoin tiede ja innovaatiotoiminta antavat uusia mahdollisuuksia lisätä tieteen vaikuttavuutta. Avoimen tieteen edistäminen tuleekin nostaa yhdeksi yliopistojen keskeiseksi tehtäväksi, ja samalla elinkeinoelämän ja julkisten organisaatioiden on tultava pois siiloistaan ja avattava toimintansa avoimen innovaation hengessä, Mönkkönen sanoi.
