Runsas omatoiminen liikunta on yhteydessä hyvään kestävyyskuntoon 6–9-vuotiailla tytöillä ja pojilla. Myös runsas lihasmassa ja hyvä tasapaino olivat yhteydessä hyvään maksimaalisella polkupyöräergometritestillä mitattuun kestävyyskuntoon.
Näihin tuloksiin päädyttiin TtM Niina Linnun tuoreessa väitöstutkimuksessa, jossa laadittiin myös sukupuolikohtaiset viitearvot lasten kestävyyskunnolle. Viitearvojen avulla voidaan arvioida verenkierto- ja hengityselimistön toimintakykyä fyysisen kuormituksen ja siitä palautumisen aikana sekä tunnistaa lapset, joilla on poikkeavat arvot. Viitearvoja voidaan hyödyntää esimerkiksi potilastyössä sekä terveyden edistämiseen tähtäävissä tutkimuksissa.
Väitöstutkimuksessa havaittiin, että kuopiolaisten lasten kestävyyskunto oli samaa tasoa tai jopa parempi kuin monissa aikaisemmissa saman ikäisille lapsille tehdyissä kansainvälisissä tutkimuksissa. Poikien kestävyyskunto oli parempi kuin tyttöjen.
Runsas omatoiminen liikunta, runsas lihasmassa ja hyvä staattinen tasapaino olivat yhteydessä hyvään kestävyyskuntoon sekä tytöillä että pojilla.
– Hyvää kestävyyskuntoa selittävät kuitenkin osin eri tekijät tytöillä ja pojilla: tytöillä erityisesti korkea maksimaalinen sydämen sykintätaajuus, pojilla matala sydämen sykintätaajuus levossa, ohjatuissa jalkapalloharjoituksissa käyminen ja omatoiminen trampoliinilla hyppiminen, Lintu kertoo.
– Ohjattu liikunta on siis eduksi, mutta ei välttämätöntä hyvälle kestävyyskunnolle lapsuudessa. Kunnossa pysyy myös omatoimisesti liikkumalla.
Lapsuuden hyvä kestävyyskunto vähentää aikaisempien tutkimusten mukaan ylipainon, tyypin 2 diabeteksen ja verenkiertoelinsairauksien vaaratekijöitä ja voi myös parantaa valtimoterveyttä. Hyvä kestävyyskunto lapsena johtaa usein hyvään kestävyyskuntoon aikuisena ja vähentää siten elintapasairauksien ja ennenaikaisen kuoleman vaaraa. Tästä syystä onkin tärkeää kiinnittää huomiota tekijöihin, jotka ovat yhteydessä hyvään kestävyyskuntoon jo lapsuudessa.
Terveystieteiden maisteri Niina Linnun väitöskirja Lasten kestävyyskunto, kestävyyskuntoa selittävät tekijät sekä verenkierto- ja hengityselimistön vasteet maksimaalisessa kuormituskokeessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa 20.1.2017.
