Itä-Suomen yliopistossa käynnistyy tutkimushanke, jossa selvitetään kansainvälisille markkinoille suuntautuvien biotalousalan yritysten liiketoimintamallien menestystekijöitä. Tutkimushankkeen päärahoittaja on Suomen Akatemia lähes 860 000 eurolla.
Nelivuotinen Born globals -yritysten liiketoimintamallit metsään pohjautuvassa biotaloudessa -tutkimushanke on kauppatieteiden laitoksen ja metsätieteiden osaston yhteisprojekti. Siinä on mukana yhteistyöyliopistot Uudesta-Seelannista, Ruotsista ja Uruguaysta.
Tutkimuskonsortion johtaja professori Mika Gabrielsson painottaa projektin merkitystä metsäteollisuuden jalostusarvon ja kilpailukyvyn kasvattamisen näkökulmasta.
– Puunjalostuksen sivutuotteina syntyvän raaka-aineen innovatiivinen hyötykäyttö muun muassa elintarvike-, tekstiili- ja lääketeollisuudessa tarjoaa kiinnostavia liiketoimintamahdollisuuksia ja malleja niin nykyisille alan toimijoille kuin myös uusille perustettaville start-up yrityksille, joiden tuotteiden markkinat ovat lähtökohdiltaan maailmanlaajuiset. Lisäksi tuotantotoiminnan kehittäminen tarjoaa kansainvälisiä mahdollisuuksia myös innovatiivisille palveluyrityksille esimerkiksi erilaisten laboratoriopalveluiden sekä mittaus- ja testausmenetelmien kehittämisessä.
Tutkimukseen etsitään mukaan erityisesti biotalousalalla toimivia kansainvälisiä start-up-yrityksiä sekä laajentumishaluisia vakiintuneita yrityksiä. Tutkimuksessa tarkastellaan sekä perinteisen metsäalan ulkopuolella olevia, kansainvälisille markkinoille suuntautuvia, yrityksiä että vakiintuneiden metsäalan yritysten ympärille rakentuneita arvoverkostoja. Näin pyritään löytämään uudenlaisia arvonluonnin ja ansainnan malleja, jotka voivat johtaa uudenlaisiin avauksiin metsäbiotaloudessa.
– Uudet tavat aineellisten ja aineettomien resurssien yhdistämiseen sekä asiakkaan ja yhteiskunnan kokeman arvon määrittämiseen luovat perustan uuden sukupolven biotalousratkaisuille, teknologioille ja käytännöille, sanoo metsätieteiden osahankkeen johtaja professori Jouni Pykäläinen.
Tutkimushankkeessa haastetaankin metsätoimialan perinteinen ajattelu ja tarkastellaan uusia biotaloustuotteita ja -ratkaisuja tarjoavia yrityksiä, jotka suuntaavat verkottuneille globaaleille markkinoille uudenlaisten kanavien kautta. Tulevaisuudessa metsäalan mittareita voivatkin olla kuutioiden ja tonnien sijaan molekyylit, erilaiset ainesosat, gigabitit ja data, biosfäärin hiukkaset tai muutokset ihmisten verenpaineessa.
