Kun illalla lastenhuoneen sängystä kuuluu tyytyväistä tuhinaa, on vanhempien aika hengähtää. Muuta entäpäs jos pienestä pedistä kuuluukin vähän kovaäänisempää tuhinaa tai jopa kuorsausta? Silloin olisi hyvä hälytyskellojen soida, toteaa lasten unenaikaisten hengityshäiriöiden syitä selvittänyt hammaslääketieteen lisensiaatti, erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalko.
Hän toteaa, että herättelyn aihetta olisi myös kasvatusalan ammattilaisten keskuudessa, sillä unenaikaiset hengityshäiriöt voivat aiheuttaa käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia, yliaktiivisuutta ja päiväaikaista väsymystä.
– Koulumaailmassa tuttuja ovat lapset, jotka touhuavat luokassa, ovat levottomia ja oppimistulokset voivat olla heikkoja. Lapset ovat räkäisiä ja tukkoisia ja tulee paljon poissaoloja. Aika harvoin tulee ajatelleeksi, että taustalla voi olla hoidettava sairaus, joka voi näkyä kotona huonona nukkumisena ja kuorsaamisena.
Unenaikaisten hengityshäiriöiden riskitekijöitä ovat poikkeamat pään, kasvojen ja nielun alueen rakenteissa sekä ylipaino. Hoidolla pyitään vaikuttamaan näihin tekijöihin.
– Unenaikaisten hengityshäiriöiden syitä voidaan hoitaa jos ne tunnistetaan. Esimerkiksi risaleikkauksen jälkeen elämä muuttuu perheessä kerralla, Tiina Ikävalko kuvaa.
Hammaslääketieteen lisensiaatti, oikomishoidon erikoishammaslääkäri Tiina Ikävalkon väitöskirja Lasten unenaikaiset hengityshäiriöt – syyt ja seuraukset tarkastettiin Itä-Suomen yliopistossa 14.10.2016.