Lääkäreille on mahdollista tehdä suositus sairauspoissaolon tarpeen ja keston arviointiin, esittää Työterveyslaitoksen selvitystyöryhmä. Tällä hetkellä arviot sairauspoissaolon tarpeesta ja kestosta samassa sairaudessa vaihtelevat riippuen lääkäristä, erikoisalasta tai maantieteellisestä alueesta.
Suosituksen arvellaan lisäävän potilaiden yhdenvertaisuutta, tukevan lääkäreitä työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa ja mahdollisesti vähentävän sairauspoissaoloja. Selvityksen teosta päätettiin 2017 työeläkeuudistusta koskevassa työmarkkinajärjestöjen sopimuksessa.
−Työryhmä oli yksimielinen siitä, että ohjeistus yleisen suosituksen muodossa on tarpeen ja mahdollinen. Sen sijaan eri mieltä oltiin siitä, pitäisikö suositusten olla yksittäiseen sairauteen tai diagnoosiin liittyviä, kertoo työryhmän puheenjohtaja Tuula Oksanen Työterveyslaitoksesta.
– Diagnoosiin liittyvien ohjeiden epäillään olevan liian kaavamaisia, jolloin työntekijän työn vaatimukset ja työolosuhteet huomioon ottava arviointi jäisi liian vähäiseksi.
– Suomessa yksi toimiva tapa voisi olla sairauspoissaolon arviointiohjeen liittäminen Käypä hoito -suositukseen, esittää Oksanen. Esimerkiksi masennuksen käypä hoito -suosituksessa näin jo onkin.
Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tieteelliseen näyttöön perustuvia hoitosuosituksia, jotka ovat laajasti käytössä. Niitä ylläpitää Lääkäriseura Duodecim.
Suosituksen lisäksi olisi hyvä miettiä, miten työpaikkoja voisi tukea tarpeellisten työjärjestelyjen tekemiseksi yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Sairauspoissaolojen hallintaan pyrkivien toimien ohella on tärkeää edistää sellaisia ennaltaehkäiseviä, hoidollisia ja kuntouttavia keinoja, joilla työssä jaksamista ja jatkamista voidaan tukea.
