Purot solisevat luonnossa juuri nyt kun valumavedet kulkeutuvat lumen alta paljastuvilta pelloilta ja metsistä lähistöjen vesistöihin. Valumavesien mukana vesistöön kulkeutuu huima määrä sinne kuulumattomia ravinteita.
Kuinka näitä maataloudesta peräisin olevia ravinteita voidaan valumavesistä poistaa ja parhaimmillaan palauttaa kiertoon? Tätä tutkitaan Savonia-ammattikorkeakoulun WaterPro-hankkeessa, joka on juuri hyväksytty mukaan EU:n Pohjoinen periferia ja arktinen -ohjelmaan.
Kosteikko kerää ravinteet
Yksi valumavesien hallintaan käytettävistä menetelmistä on kosteikon rakentaminen.
– Kosteikko kerää pelloilta tulevia ravinnepitoisia vesiä, jotka jäävät tähän kosteikon pohjalle. Kosteikon jälkeen voidaan vielä asentaa ravinteita kemiallisesti poistavia patorakenteita, kertoo hankkeen projektipäällikkö Ville Matikka Lapinlahdella sijaitsevan Sumppilammen kosteikon rannalla.
Huhtikuussa Sumppilampi ja siitä lähtevä Kirmanjärveen johtava puro pursuvat yli äyräiden.
– On arvioitu, että 90 prosenttia kaikesta valumasta valuma-alueelta tulee noin kuukauden aikana sulamisvesien yhteydessä, Matikka toteaa.
Savonian kansainvälisessä hankkeessa on mukana asiantuntijoita ja sekä maatalouteen että kaivannaistoimintaan liittyviä koekohteita Suomen lisäksi Ruotsista, islannista, Irlannista, Pohjois-Irlannista, Skotlannista ja Färsaarilta.
Kuuntele lisää:
Kesto: 12’48”
