Saastamoisen säätiö tukee Itä-Suomen yliopiston biotalousohjelman toteutusta ja kansallisen epilepsiatietovarannon rakentamista merkittävin lahjoituksin. Säätiö lahjoittaa 1 155 000 euroa professori Jyrki Kankaan johtamaan metsäbiotaloushankkeeseen sekä 1 000 000 euroa professori Reetta Kälviäisen johtamaan epilepsiahankkeeseen. Lahjoitukset julkistettiin 21. huhtikuuta.
Biotalouteen lisävoimaa
Saastamoisen säätiön lahjoituksella tuetaan Itä-Suomen yliopiston biotalousohjelman toteuttamista vuosina 2016–2021. Saatu 1 155 000 euron rahoitus kattaa viisivuotisen metsäbiotalouden alan professuurin sekä viisivuotisen biotalousohjelman koordinaattorin kustannukset.
Professuurin tutkimus- ja opetusala on metsäbiotalouden ennakointi, erityisesti metsäbiotalouden palvelujen ja liiketoimintamallien tutkimuksessa sekä painottuen metsien monipuoliseen käyttöön. Professuuri vahvistaa yliopiston jo ennestään korkeatasoista metsäbiotalouden tutkimusta. Ennakointi on vielä melko nuori tieteenala, etenkin metsäbiotalouteen suuntautuneena. Tavoitteena on nostaa Itä-Suomen yliopisto tämän käytännönkin kannalta tärkeän tutkimusteeman kansainväliseen eturintamaan.
Yliopistotutkijan toimenkuvaan kuuluu yliopiston tuoreen biotalousohjelman koordinoinnin lisäksi metsäbiotalouden tutkimus liittyen Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaan FORBIO (Kestävä, ilmastoneutraali ja resurssitehokas metsäbiotalous) -hankkeeseen. Tarkoituksena on ennen kaikkea edistää ja tukea biotalousohjelman toteuttamista yliopiston tiedekunnissa ja laitoksilla. Biotalousohjelman mukaan Itä-Suomen yliopisto ja muu Itä-Suomen metsäbiotalouden osaamiskeskittymä tähtäävät yhdessä alan halutuimmaksi akateemiseksi kumppaniksi Euroopassa.
– Saastamoisen säätiön lahjoituksella pystymme laajentamaan kansainvälisen tason metsätieteitä tulevaisuuden tutkimuksen otteilla sekä vauhdittamaan koko yliopiston monitieteistä biotaloustoimintaa niin tutkimuksessa, koulutuksessa kuin yhteiskunnallisessa vuorovaikutuksessakin, iloitsee hankkeen johtaja, professori Jyrki Kangas metsätieteiden osastolta.
Kansallinen epilepsiatietovaranto auttaa kehittämään hoitoa
Saastamoisen säätiön 1 000 000 euron lahjoitus mahdollistaa kansallisen epilepsiatietovarannon rakentamisen tutkimuksen tueksi. Vuosina 2016–2020 toteutettava hanke on osa Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) laajempaa epilepsian biomarkkeritutkimusta, ja sitä johtaa kliinisen epileptologian professori Reetta Kälviäinen. Hän on saanut säätiöltä jo vuosiksi 2014–2017 180 000 euron rahoituksen kuopiolaiselle pilottihankkeelle, jonka mallin mukaan kansallinen tietovaranto kootaan.
Epilepsiaa sairastaa Euroopassa yli kuusi miljoonaa ihmistä. Jopa 30 prosentilla on vaikea epilepsia, jossa epileptisiä kohtauksia esiintyy asianmukaisesta hoidosta huolimatta. Suomessa vaikeiden ja harvinaisten epilepsioiden hoito ja tutkimus keskittyvät KYSiin, Kälviäisen johtamaan Epilepsiakeskukseen.
Epilepsian biomarkkerien löytämistä pidetään alan tutkimuksen tärkeimpänä tavoitteena, joka voi avata uusia mahdollisuuksia epilepsian hoitoon ja jopa parantamiseen. Biomarkkerilla tarkoitetaan mitattavaa tekijää, joka ilmentää sairauteen liittyvää muutosta, kuten verensokerin mittaus diabeteksessa. Kälviäisen mukaan luotettavat biomarkkerit auttaisivat suunnittelemaan epilepsian yksilöllisempää hoitoa ja arvioimaan esimerkiksi lääkehoidon sopivuutta ennalta.
– Biomarkkerien avulla voitaisiin määrittää hoidon aloittamisen optimaalinen ajankohta ja löytää ne potilaat, jotka tarvitsevat lääkehoidon lisäksi muita hoitoja. Siten voitaisiin myös minimoida liitännäissairauksien ja taudin pahenemisen riskiä.
Epilepsian biomarkkereita voidaan löytää laajoista aineistoista, joissa potilaiden geeninäytteisiin yhdistetään taudin ilmiasusta kertovaa tietoa, kuten kohtaustiedot, magneettikuvat ja aivosähkökäyrät. Tätä tarkoitusta palvelee Saastamoisen säätiön tuella rakennettava kansallinen epilepsian tietovaranto, johon kerätään kaikkiaan 10 000 potilaan tiedot. Tietovaranto kootaan säätiön aiemmalla rahoituksella perustettuun, tietoturvalliseen tietokantaan. Jo tähän asti koottu aineisto mahdollistaa mukanaolon keskeisissä kansainvälisissä epilepsiatutkimuksissa. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat Suomen Molekyylilääketieteen Instituutti sekä MIT:n ja Harvardin yliopiston Broad -instituutti USA:ssa.
