Pitkälti vapaaehtoisuuden varaan rakentuvaa kolmatta sektoria on jo vuosia huudeltu apuun julkisen sektorin rapautuessa. Kolmannen sektorin merkitys esimerkiksi erilaisten palvelujen tuottajana on kasvanut merkittävästi kuntien ulkoistaessa toimintojaan.
– Mitä enemmän palveluja siirretään kolmannelle sektorille, sitä enemmän järjestöihin tarvitaan palkattua työvoimaa. Se tie, että tehdään vapaaehtoisvoimin, on kuljettu loppuun, toteaa Humanistisen ammattikorkeakoulun Järjestöjalostamo-hankkeen projektipäällikkö Kristiina Vesama.
Työvoiman määrä kolmannella sektorilla kasvaa nopeasti, mutta tutkimusten mukaan järjestötyöntekijöiden työtyytyväisyys on julkista ja yksityistä sektoria matalampi. Järjestöjalostamo-hankkeessa edistetään, kehitetään ja mallinnetaan järjestökentän pienten työyhteisöjen työhyvinvointia ja tuottavuutta.
– Meillä on huoli siitä, miten järjestötyöntekijät voivat omissa työyhteisöissään. Järjestötyöntekijöiden työssä on paljon huomioon otettavia erityiskysymyksiä, kuten vaikkapa vapaaehtoisten kanssa tehtävä työ. Moni kokee, että järjestöä pitää pyörittä yrittäjämäisellä työotteella, Vesama kertoo.
– Toiminnanjohtaja tekee kaikkea pipareiden paistamisesta kirjanpitoasioihin. Se on toisaalta rikkaus ja antaa paljon, mutta toisaalta ei ole selkeää työnkuvaa. Pitää muistaa omat voimavarat, sillä monesti sitä ajattelee, että kun toisetkin tekevät vapaaehtoisuuden periaatteella niin itsekin tekee vapaaehtoisuutta töiden lisäksi, kertoo Järjestöjalostamo-hankkeessa mukana oleva toiminnanjohtaja Katja Pitkänen Savon Nuoret Kotkan piirijärjestöstä.
Kuuntele haastattelu:
Kesto: 18’37”
Järjestöjalostamo on Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Joensuun Setlementin ESR-rahoitteinen yhteishanke.
