Sähköinen ja rakenteinen potilaskertomusteksti antaa uusia mahdollisuuksia tutkia potilaan hoitoon liittyviä lääkäreiden ja hoitajien tuottamia ja tallentamia kirjauksia sekä tavoittaa potilaan hyvinvoinnin muutoksia.
Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan Epilepsiakeskuksen Louhi-yhteistyöhankkeessa on tuotettu 13 triggeriä eli liipaisintekijää. Triggereiden avulla tunnistetaan epilepsiaa sairastavia potilaita hoitavien lääkäreiden erikoisalakohtaisista ja hoitotyön kertomusteksteistä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä potilaiden hyvinvointiin.
Louhi-tutkimushanke kehittää tiedon laatua tekstin- ja tiedonlouhintamenetelmän avulla potilasturvallisuuden edistämiseksi. Tutkimushankkeen tarkoituksena on osoittaa epilepsiapotilaiden potilaskertomuksessa olevan tiedon laadun ja rakenteen kehittämiskohteita potilastietoja kirjaavalle ja hyödyntävälle henkilökunnalle, lääkäreille ja hoitajille sekä potilastietoja johtamisessa ja potilashoidon kehittämisessä hyödyntävälle henkilöstölle.
Hankkeen pilottivaiheessa tunnistettiin epilepsiapotilaan hyvinvointia kuvaavia triggereitä sähköisen potilaskertomuksen tulosteista. Analysoitujen potilastapausten keskimääräinen hoitoaika oli 5 vuotta ja potilaiden ikä vaihteli 17 vuodesta 67 vuoteen. Tutkimusaineistoksi valittiin satunnaisesti aikuisepilepsiapotilaiden erikoisalakohtaiset lääkäreiden ja hoitotyön kertomustekstit vuosilta 2009–2013. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä tekstin- että tiedonlouhintaa.
Hyvinvoinnin muutosten tunnistamisessa tavoitteena oli triggerien ja vahvasti triggeriin liittyvien avainsanojen avulla löytää potilaskertomustekstiä louhimalla asiakokonaisuuksia, jotka usein jäävät epilepsiaa sairastavien dokumentoinnissa kohtauskirjausten varjoon. Triggereiden esiintymistiheyden lisäksi avainsanoilla tunnistettiin sanojen välisiä linkkejä ja tavoitettiin hyvinvointia kuvaavia kokonaisuuksia.
Esimerkiksi päänsärky-triggeri esiintyy epilepsiaa sairastavien eri erikoisalojen ja hoitotyön kertomusteksteissä usein. Hyvinvoinnin tunnistamisen kannalta päänsärky-triggeri on haasteellinen, koska se liittyy paitsi muihin sairauksiin ja haittavaikutuksiin myös epilepsiakohtauksen jälkitilaan. Analyysissä tavoitettiin päänsärky, joka heikentää henkilöiden hyvinvointia, ja jota esimerkiksi kuvattiin ”jatkuva päänsärky lisää tai ennakoi epilepsiakohtausta”. Aineiston analyysissä 13 triggeriä nostivat hyvin esille epilepsiaa sairastavan henkilön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.
Potilaskertomustekstien louhinta jatkuu siten, että triggereitä täydentävien avainsanojen avulla pyritään tunnistamaan tarkemmin hyvinvointiin liittyvät kirjaukset. Tavoitteena hankkeessa on tuottaa epilepsiaa sairastavien potilaiden kirjaamiseen muistukkeet, ”reminderit”, jotka ohjaavat tunnistamaan potilaan hyvinvoinnin muutoksen.
