Professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta puhui Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa väkivallasta ja erityisesti siitä, miten se näyttäytyy Itä-Suomessa. Tolvanen on toiminut aiemmin pitkään myös syyttäjänä, joten hän tuntee väkivallan monesta näkökulmasta.
Väkivallan määritteleminen on tärkeää väkivallasta puhuessa. Yksi väkivallan muodoista on ruumiillinen väkivalta, mikä on tavanomaisin ja yleisin oikeusistuimissa käsiteltävistä väkivallan muodoista. Tässäkin on erilaisia asteita alkaen lievästä väkivallasta, pahoinpitelystä, edeten aina tappoon tai murhaan saakka. Henkistäkään väkivaltaa ei kannata unohtaa, erilaista ahdistelua, työpaikka- ja koulukiusaamista, simputusta armeijassa, monesti rikoksen määrittäminen näissä on hankalampaa.
Mutta miten väkivallan määrää tai yleisyyttä mitataan?
– Poliisitilasto on selkein, mutta huono mittari. Tilastoon päätyy vain se väkivalta, mikä ilmoitetaan poliisille, tai minkä poliisi näkee, Tolvanen toteaa.
Tolvasen mielestä väkivallan esilläpitäminen esimerkiksi mediassa vaikuttaa suoraan tilastoihin.
– Ilmoitusalttius vaikuttaa paljon. Ilmoitusalttiuteen taas vaikuttaa, miten paljon ihmiset tietävät asioista. Mitä enemmän pidetään väkivaltateemaa esillä, sitä todennäköisempää on, että tulee myös ilmoituksia väkivallasta.
Väkivalta ja alkoholi kuuluvat Tolvasen mukaan erottamattomasti yhteen - siellä missä käytetään paljon alkoholia, siellä tapahtuu myös eniten väkivallantekoja.
Miltä tilanne väkivaltarikosten osalta sitten näyttää Suomessa, ja tarkemmin itäisessä osassa maatamme? Kuuntele Tolvasen luento kokonaisuudessaan:
Kesto: 46’39”
Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 24.1.2013.
Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto .
