Kurkkumätä, jäykkäkouristus, hinkuyskä, tuhkarokko, influenssa, pneumokokki, hepatiitti, keltakuume, lavantauti ja niin edelleen – monia sairauksia vastaan on olemassa rokotteita.
Kuopion yliopistollisen sairaalan infektioyksikön apulaisylilääkäri Irma Koivula puhui Ikääntyvien yliopiston luentosarjassa rokotteiden hyödyistä ja haitoista.
Rokotuksilla pyritään tekemään elimistö vastustuskykyiseksi taudinaiheuttajia vastaan aktiivisella tavalla. Rokottaessa elimistöön annetaan joko elävää bakteeria, heikennettyä mikrobia tai mikrobin ainesosaa.
Yksilön suojaamisen lisäksi rokotuksilla pyritään saamaan aikaan laumaimmuniteetti.
– Jos meillä on taudille altis väestö ja yksi tämän väestön yksilö saa taudin, tämä lauman jäsen pystyy tartuttamaan lähiympäristönsä, uudet tartunnan saaneet oman lähiympäristönsä ja niin edelleen, Irma Koivula kertoo.
Uusiin viruksiin ja pandemioihin pyritäänkin vaikuttamaan rokotteilla, sillä muutoin käytännössä kenelläkään ei olisi immuniteettia uutta taudinaiheuttajaa vastaan.
– Mitä vähemmän sitä immuniteettia on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä koko väestö sairastuu.
– Kun meillä on väestössä rokotettuja jäseniä, he eivät sairastu tähän tautiin ja suojaavat samalla lähiympäristöään. Mitä enemmän on rokotettuja, sen suurempi todennäköisyys on sille, että ei-rokotetut, tai ne rokotetut jotka eivät itse kykene muodostamaan vasta-aineita, ovat suojassa. Eli rokottaminen on tällä tavalla tärkeää sekä läheisten että omaisten suojaamiseksi, Koivula toteaa.
Kuinka rokotuksiin tulisi suhtautua? Kuinka sairauksien ja rokotusten riskejä, hyötyjä ja kustannustehokkuutta arvioidaan? Mitä kannattaisi ottaa huomioon matkaillessaan ulkomailla?
Kuuntele Irma Koivulan luento kokonaisuudessaan:
Kesto: 49’17”
Luento on taltioitu Kuopion kaupungintalolla Ikääntyvien yliopiston luentosarjasta 29.9.2011.
Kantti on perinteisesti valikoinut ohjelmiinsa Ikääntyvien yliopiston luentosarjan luentoja. Ikääntyvien yliopiston luennot järjestää Snellman-kesäyliopisto