Filosofian ja taiteen rajalla

Kuopion Filosofiakahvila on kerännyt jo useamman vuoden ajan filosofiasta kiinnostuneita kuopiolaisia keskustelemaan alan asiantuntijoiden alustuksista. Syksyn 2015 teemana on taide toimintana, ajatteluna ja yhteiskunnallisena ilmiönä.

Syksyn ensimmäisenä alustajana Kuopioon saapui taiteen tohtori, taiteilija Teemu Mäki, joka on työskennellyt muun muassa Taideteollisen korkeakoulun professorina. Alustuksessaan hän liikkuu filosofian ja taiteen rajalla.

Mäki on itsekin rohkeasti haastanut kansan näkemyksiä taiteesta ja yhteiskunnasta kantaaottavilla teoksillaan ja julkaisuillaan. Eniten huomiota ovat saaneet Mäen kirjoitukset prostituutiosta ja “kissantappovideona” tunnettu videoteos Sex and Death.

Taidetta yritetään usein lokeroida, määrittää, arvottaa monin eri tavoin. Mutta miten Mäki suhtautuu taiteen määrittämiseen, miten tai miksi arvotetaan, mikä on taidetta?
– Taiteen määritelmästä ei mun mielestä kannata puhua, ainakaan kovin montaa lausetta.

Meillä voi olla paljon mielipiteitä siitä, mikä on taidetta, kiinnostavaa taidetta, mutta kukaan ei oikeastaan voi sanoa, ettei jokin olisi taidetta. Mäen mielestä kiistely tästä on vain hukkaan heitettyä aikaa.

– Niillä taiteen rajoilla ja määritelmillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Jos käy niin, että joku toimii taiteilijana ja paljastuu sitten, että hän ei (meidän mielestämme) ollutkaan taiteilija, tai joku tekee jotain pökäleitä ja sitten me havahdutaan, että ei perkele, eihän se ollutkaan taidetta vaan huijausta. Näin voi käydä, mutta toisin kuin monella muulla alalla, tämä ei ole mikään katastrofaalinen tai haitallinen, tai ongelmallinen väärinkäytös. Taiteilijan ammatti on tässä mielessä ratkaisevalla tavalla erilainen, kuin vaikkapa lääkärin tai putkimiehen ammatti.

– Tämä on tällainen baabelintornimainen sekasotku, missä puhutaan taiteesta, mutta voidaan puhua niin erilaisilla tai toisensa poissulkevilla kielillä, ettei meillä välttämättä ole juuri mitään yhteistä, vaikka me puuhastellaan saman ilmiön, eli taiteilun parissa.

Mäki kuitenkin nostaa esille neljä taiteen perustarkoitusta:

– Ensimmäinen, ja jossain mielessä välttämättömin ja tärkein niistä on nautinto. Jokainen joka tekee taidetta tai kuluttaa, nauttii taidetta, vaatii siltä jonkinlaista nautinnollisuutta.

– Toinen taiteen tehtävä on nähdäkseni keskustelun herättäminen. Yhtäältä tunnustan, että se on tärkeä taiteen tehtävä, mutta olen hyvin skeptinen, kuinka hyvin taide voi onnistua tässä tehtävässä, jos se pyrkii keskittymään tähän tehtävään.

– Taiteen kolmas tehtävä, ehdotan, on ylevästi viisauden tavoittelu.

– Neljäs taiteen tehtävä on tunne-elämän voimistaminen.

Kuuntele Mäen alustus kokonaisuudessaan:

Kesto: 58’38”

Alustus on  on taltioitu Filosofiakahvilassa Kuopiossa 22.9.2015.

Filosofiakahviloissa tavalliset ihmiset kokoontuvat yhteen keskustelemaan heitä koskettavista kysymyksistä. Tavoitteena on elävyys, toisten kohtaaminen kasvokkain, eri-ikäisten ja eri elämänpiireistä tulevien ihmisten näkeminen ja kuunteleminen sekä uusien näköalojen avaaminen yhdessä.

Kantti taltioi Filosofiakahvilan alustuksia yhteistyössä Snellman-kesäyliopiston kanssa.

Filosofiakahvila-sarjan etusivulle